
Yawanawá-henkisyyden vaalija. Perinteisten Yawanawá-laulujen muusikko.
Pyhän seremoniatilan suojelija ja musiikillinen kantaja.
Olen Wasaru Keneya Yawanawá, Yawanawá-kansan esi-isien henkisyyden vaalija. Olen kotoisin Mawa Yuxynin viidakosta – vuoren hengen maasta Yawanawá-kielellä – ja tuon yhdessä kumppanini Waxy Yawanawán kanssa esiin ikiaikaisia, pyhiä ja perinteisiä Yawanawá-lauluja.
“Yawanawá” tarkoittaa “villisian kansaa”. Kyseessä on noin 1 500 ihmisen alkuperäisyhteisö, joka elää yhdeksässä kylässä Gregório-joen varrella Acren osavaltiossa syvällä Brasilian Amazonilla. Toisin kuin monet muut Amazonian ryhmät, jotka ovat hajallaan eri alueilla, Yawanawá-kansa on erityinen siksi, että kaikki elävät samalla alueella ja puhuvat samaa kieltä. He kutsuvat itseään villisian kansaksi, koska he pysyvät aina yhdessä: metsästyksessä ja elämässä yleensäkin he ovat kuin lauma.
Elanto perustuu yhä suurelta osin metsästykseen ja kalastukseen. Kuivana kautena järjestetään kalastusretkiä, joihin osallistuu lähes koko yhteisö, ja niistä tulee tärkeitä sosiaalisia tapahtumia – Yawanawá kuvaa niitä “ruokajuhlina”. Vedessä käytetään erilaisia kasviperäisiä myrkkyjä, jotka saavat kalat nousemaan pintaan ja helpottavat pyydystämistä. Sadekaudella, kun suuret eläimet jättävät selkeät jäljet, metsästys on yksi tärkeimmistä ravinnon lähteistä.
Brasilian sosioympäristöinstituutin mukaan tärkeimpiä kaskiviljelyn tuotteita ovat maniokki, maissi ja banaani. Lisäksi agroforestaalisessa viljelyssä tuotetaan muun muassa riisiä, bataattia, papaijaa, ananasta ja sokeriruokoa.
Heidän yhteiskunnallinen järjestäytymisensä perustuu matrilokaaliseen asumiseen, vahvaan perherakenteeseen, joka pitää kylien talouden koossa ja tukee kaikkia jäseniä. Perinteiset rakennukset ovat pyöreitä ja tehty puusta sekä oljesta. Niissä ei ole erillisiä huoneita, ja tuli sijoitetaan keskelle.
Ensimmäinen kontakti länsimaiseen yhteiskuntaan tapahtui 1500-luvulla esi-isä Antonio Luís Pekutin johdolla. Aika oli täynnä julmuuksia heidän kansaansa kohtaan, mukaan lukien kumiparonien harjoittama orjuuttaminen.
Säännöllinen kontakti muihin brasilialaisiin syntyi vasta kaksi sukupolvea sitten, kun kumiviljelijät suuntasivat pohjoiseen etsimään maata ja ilmaista työvoimaa. He säilyivät vuosisatoja työskentelemällä plantaaseilla. Kun kumin hinta romahti 1900-luvun puolivälissä, he alkoivat kaupallistaa annattoa, siemenistään punaista väriainetta tuottavaa piikkistä hedelmää, jota käytetään huulipunissa, luomiväreissä ja aurinkopuutereissa.
1980-luvulla päällikkö Biraci Nixiwaka Brazil johti kansansa taistelua omien alueiden tunnustamiseksi, ja Yawanawásta tuli ensimmäinen alkuperäiskansa, joka sai viralliset maa-oikeudet Acren osavaltiossa.
Vuonna 2006 Yawanawásta tuli ensimmäinen heimo, joka vihki naispuolisen shamaanin, Hushahu Yawanawán. Johtaja Raimundo Luiz (Tuíkuru) hyväksyi tämän legendaarisen vanhimman pajé Tatá Yawanawán tuella.
Vaikka Yawanawá-shamanismin tunnetuin puoli on nykyään parantaminen, aiemmin pajén tehtävät olivat laajempia ja liittyivät myös esimerkiksi sotaan ja metsästykseen. Perinteisiin parantamisrituaaleihin kuuluvat uni, heidän pyhin juomansa, joka tunnetaan yleisemmin ayahuascan nimellä, sekä rumê (rapé), perinteinen tapa käyttää tupakkaa, johon on sekoitettu Tsunu-puun kuoresta tehtyä tuhkaa.
Muita merkittäviä Yawanawá-lääkkeitä ovat kapum (kambó), jota jaetaan perinteisissä rituaaleissa ja seremonioissa puhdistumiseen, uudistumiseen, kehon puhdistamiseen ja parantamiseen; Sananga, Tabernaemontana-suvun juurten kuoresta valmistettu valmiste, jota käytetään avaamaan kolmas silmä ja sisäinen näkö sekä kirkastamaan alitajunnan malleja; sekä Sepá, puun mahlaa sisältävä suitsuke, jota käytetään suojaamaan ja puhdistamaan tila negatiivisista energioista, tavallisesti seremonioissa.
Yksi Yawanawá-taiteen vaikuttavimmista piirteistä on kehonmaalauksissa käytettävien kênes-kuvioiden moninaisuus. Niitä käytetään laajasti Mariri-festivaalilla. Yleisimpiä väriaineita ovat urucum (annatto), Bixa orellana -kasvin siemenistä saatava punainen pigmentti, sekä genipapo, joka tuottaa tummansinisen tai mustan pigmentin. Molemmat valmistetaan siementen suojakuorista, ja niitä yhdistetään joskus tuoksuvaan hartsiin, jotta väri kiinnittyy ihoon.
Yawanawá-kansa on taitava käsitöissä, laulussa ja musiikin soittamisessa, ja he muuntavat perinteiset tarinat nykyaikaiseen muotoon. Heidän laulunsa kertovat yhteydestä maahan, henkien kunnioittamisesta ja alkuperäiskansojen sitkeydestä nykyajan haasteiden keskellä. Musiikissa soivat yleensä laulu, kitara ja rummut.