Antar Mouna: sisäinen hiljaisuus

Kun mieli asettuu hiljaisuuteen, siitä voi tulla voimakas hyvinvoinnin, viisauden ja sisäisen ilon väylä. Silloin elämä saa kulkea kevyemmin ja luonnollisemmin. Tämä sisäinen hiljaisuus ei kuitenkaan synny, jos mieli on täynnä levottomia ajatuksia ja tunnekuohuja. Ensin on saatava sisäinen melu rauhoittumaan, ja juuri tähän jooginen harjoitus antar mouna on suunniteltu: se hiljentää mielen toimintaa ja syventää rauhan kokemusta.

Moni kantaa mukanaan mielen tukahdutettuja kerroksia. Jo varhain opimme työntämään pois epämiellyttäviä ajatuksia, toiveita ja vaikeita kokemuksia. Tukahduttaminen ei kuitenkaan ratkaise niitä, vaan ne jäävät piiloon alitajuntaan ja vaikuttavat edelleen kipuun, turhautumiseen ja tyytymättömyyteen. Aidon onnellisuuden kokeminen edellyttää, että nämä mielen mallit tuodaan näkyviin ja vapautetaan. Antar mouna tarjoaa tähän suoran ja tehokkaan tavan.

Mitä antar mauna on:

Sana antar tarkoittaa sisäistä ja mouna hiljaisuutta, joten antar mouna merkitsee sisäistä hiljaisuutta. Se on meditatiivinen tekniikka, joka johdattaa harjoittajaa kohti sisäistä tyyneyttä ja pysähtyneisyyttä. Joogan perusharjoituksena se liittyy läheisesti myös buddhalaisuuden vipassana-harjoitukseen. Sitä pidetään yhtenä suorimmista tavoista työskennellä mielen haasteiden kanssa.

Harjoitus etenee hyvin järjestelmällisesti. Ensin se vahvistaa kykyä olla häiriintymättä ulkoisista ärsykkeistä. Sen jälkeen se antaa alitajunnasta nousevien ajatusten ja tunteiden tulla vähitellen tietoisuuteen. Näin esiin nousevat kauan unohtuneet muistot, pelot, vihat ja muut piilossa olleet sisällöt. Kun ajatukset ja tunteet tulevat näkyviin, ne vapautuvat vähitellen, ja mieli muuttuu tasapainoisemmaksi, rauhallisemmaksi ja keskittyneemmäksi.

Antar mouna sopii erityisesti niille, jotka kokevat mielen levottomuutta. Säännöllisesti harjoitettuna se auttaa harmonisoimaan mieltä, kunnes se saavuttaa ajatuksettomuuden ja meditaation tilan. Harjoitus jakautuu kuuteen vaiheeseen:

Vaihe 1: kosketus- ja hajuaistin havainnointi

Tässä vaiheessa vähennetään ulkoisten vaikutelmien otetta havainnointiin. Kun ympäröivää maailmaa tarkkaillaan tietoisesti, kiinnostus sitä kohtaan luonnollisesti vähenee. Mieli ei enää häiriinny yhtä helposti äänistä ja muista ärsykkeistä, mikä valmistaa seuraavaan vaiheeseen.

Vaihe 2: spontaanin ajatusprosessin havainnointi

Tässä huomio siirtyy ajatuksiin, muistoihin, näkyihin, kokemuksiin ja tunteisiin, jotka nousevat sisältäpäin. Tavoitteena on kuluttaa loppuun negatiivisia ajatuksia, komplekseja, pelkoja ja muita alitajuntaan varastoituneita malleja.

Vaihe 3: ajatusten tietoinen luominen

Tässä vaiheessa luodaan tarkoituksella jokin ajatus tai visualisoidaan näkymä. Kun sitä on pidetty hetki mielessä, se päästetään tietoisesti irti havainnoinnin kohteena. Sen jälkeen otetaan käyttöön uusi ajatus ja asetetaan se jälleen sivuun. Tätä toistetaan useiden erilaisten ajatusten kanssa.

Vaihe 4: spontaanien ajatusten havainnointi ja vapauttaminen

Jälleen tarkkaillaan spontaanisti nousevia ajatuksia kuten toisessa vaiheessa. Tällä kertaa valitaan voimakkain ajatus, sitä tarkastellaan hetki ja kulutetaan se tietoisesti loppuun. Sama toistetaan seuraavan hallitsevan ajatuksen kanssa.

Vaihe 5: ajatuksettomuus

Tässä vaiheessa mielen tulisi olla tyyni ja levollinen. Ajatuksia voi yhä nousta, mutta ne eivät enää kanna vahvaa tunnevoimaa. Harjoitus tukee nyt ajattelun täydellistä hiljentymistä ja vie kohti ajatuksettomuuden tilaa.

Vaihe 6: psyykkisen symbolin havainnointi

Kun viidennen vaiheen ajatuksettomuus on saavutettu, mieli muotoillaan symbolin kaltaiseksi. Tämä viimeinen vaihe on dharana, eli keskittyminen sisäiseen psyykkiseen symboliin.

Hari AUM